HAKU

 


Opiskelu ja Kullervon säveltäminen 1885–92

Asuntojen osoitteet Helsingissä, Berliinissä, Wienissä sekä Loviisassa.

  • 1. Kaivopuisto 19 Helsinki
  • 2. Kaivopuisto 22 Helsinki
  • Marienstrasse 4 Berliini
  • Magdebugerstrasse 31 Berliini
  • Kurfurstenstrasse 40 Berliini
  • Waaggasse 1 II St.1.14
    Wien
  • Sibeliuksenkatu 10 Loviisa
  • 3. Ullanlinnan kylpylä Helsinki

1.-2. Kaivopuiston huvilat 19 ja 22 Helsinki
Kaupunginosa IX Korttelit 19 ja 22

Maria Sibelius muutti kahden vanhemman lapsensa kanssa Helsinkiin syyskuun alussa 1885. Linda aloitti jatko-opistonsa ja Janne oli ilmoittautunut yliopistoon sekä Musiikkiopistoon. Pikkuveli Christian jäi vielä Hämeenlinnaan suorittamaan lyseon viimeisiä luokkia.
Väliaikainen asunto löytyi keskeltä Kaivopuistoa, huvilasta no. 19 (Kohde 1. Helsingin kartta), josta siirryttiin 1886 itärannalle, osoitteeseen Kaivopuisto huvila no. 22. Talo sijaitsi samalla tontilla kuin nykyinen Mannerheim-museo, mutta lähempänä rantaa (Kohde 2. Helsingin kartta).

Sibeliuksen Evelina-tätikin muutti perheeseen avustajaksi. Asuminen oli kallista, sillä kodin vuokra, vajaat 2 400 nykyeuroa vuodessa, leikkasi jo puolet Marian lesken-eläkkeestä. Perhe asui talossa kevääseen 1889 saakka, jolloin Sibelius sai päästötodistuksensa Musiikkiopistosta.
Kaivopuiston huvilassa Sibelius sävelsi kymmeniä teoksia, esimerkiksi läpimurron Helsingin musiikkipiireissä tuoneen A-duuri-sarjan ja a-molli-kvarteton keväällä 1889.

Opiskeluajan pari ensimmäistä kesää Sibelius vietti Lounais-Suomen saaristossa Houtskarissa ja Korppoossa, jossa syntyi ns. Korppoo-trio kesällä 1886. Näitä seuraavat viisi kesää kuluivat pääosin Loviisan maisemissa. Ns. Loviisa-trio syntyi kesällä 1888.

Marienstrasse 4-Magdeburgerstrasse 31-Kurfurstenstrasse 40 Berliinissä 1889-90

Sibelius saapui syyskuun 10. päivänä Berliiniin aloittamaan ulkomaisia opintojaan (Katso Elämänkaari ja Sibeliuksen matkat ulkomaille). Asunto löytyi yliopiston nurkalta Werner Söderhjelmin opastuksella, mutta oleskelu Marienstrasse 4:ssa loppui lyhyeen. Elsassilainen isäntäperhe oli meluisaa joukkoa ja äityi usein yhteislaulantaan lasin ääressä.

Tiergartenin eteläpuolelta, Magdeburgerstrasse 31:stä Sibelius sai hiljaisemman huoneen, mutta riehakkaamman ympäristön. Monet musiikinopiskelijat ja ystävät, Adolf Paul heidän etunenässään, asuivat aivan naapurissa, sillä useita konservatorioita toimi lähistöllä.

Joulukuussa boheemielämä taukosi Ferruccio Busonin vietyä Sibeliuksen mukanaan Leipzigiin ja joulunpyhät kuluivat rauhallisesti Söderhjelmeillä Lonisenstrassella, mutta vuodenvaihteessa entinen meno alkoi uudestaan.

Helmikuun alussa matkakassansa tuhlannut Sibelius pakeni toveripiiriään muutaman korttelin verran. Ei ole tiedossa, perikö Bernhardtin perhe matalampaa vuokraa kuin edeltäjänsä, mutta Kurfustenstrassella Sibelius asui kesäkuuhun asti. Kurfurstenstrasse 40 -osoitteessa valmistui myös pianokvintetto g-molli, joka oli Berliinin-vuoden päätyö.


Waaggasse 1 Wienissä 1890-91


Waaggasse 1: Sibeliuksella oli käytössään 68 neliömetrin asunnon paras huone pihan puolella talon toisessa kerroksessa.

Sibelius saapui lokakuun 25. päivänä Wieniin jatkamaan opiskelujaan (Katso myös Elämänkaari ja Sibeliuksen matkat ulkomaille). Alivuoralaishuone löytyi parin päivän etsiskelyn jälkeen. Se sijaitsi toisessa kerroksessa pihan perällä, osoitteessa Waaggasse 1. Unkarilainen vuokraisäntä peri huoneesta 20 guldenia kuukaudessa ja flyygelin käytöstä joutui pulittamaan 8 lisää. Asunto oli hyvä, mutta kovin viileä. Kaminaa piti lämmittää ahkerasti päivittäin.

Sibelius kuvasi huonettaan kirjeessään morsiamelleen: ”Minun huoneeni on aika iso, siinä on kaksi ikkunaa, ja se on hyvin korkea. Keskellä lattiaa on flyygeli, sen päällä kaikki minun nuottini, aikamoinen vuori. Kalustuksena on kaksi nojatuolia ja sohva, joiden olisi jo aika päästä eläkkeelle. Ikkunoiden välissä on pieni trymoopeili, joka lavuaarin ohella on eleganteinta mitä tässä huoneessa on. Sen lisäksi on 2 kaappia, 3 pöytää, sänky ja rottinkituoli jonka olen hankkinut karaistakseni itseäni. Kamiinan päällä on savesta tehty pyhimyksenkuva. Ikkunat antavat pihalle. Talossa on 5 kerrosta.”

Asunnossa syntyi "suomalaisen tyylin" taidemusiikki, jonka Sibelius kehitteli inspiroiduttuaan Kalevalasta ja sen tekstien poljennosta. Sibelius sai tässä asunnossa valmiiksi esimerkiksi Drömmen-laulun, Alkusoiton E-duuri, Balettikohtauksen sekä Kullervon ensimmäiset nuotit keväällä 1891.

Sibeliuksenkatu 10 Loviisa


Nykyinen Sibeliustalo 1800-luvulla.

Sibeliuksen isoisä Johan osti perheelleen kodin Loviisan Läntiseltä Tullikadulta (Sibeliuksenkatu 10) vuonna 1817. Rakennus säilyi suvun hallussa vajaat kahdeksan vuosikymmentä. Evelina Sibeliuksen kuolinpesä myi talon tontteineen 18.4.1894 summalla, joka vastaa yli 17 000 nykyeuroa.

Kesäkuussa 1891 Sibelius palasi Loviisan taloon. Hän sävelsi Kullervoa aina tammikuun loppuun saakka. Talo myytiin Evelina-tädin kuoltua seuraavana kesänä.

3. Ullanlinnan kylpylä Helsinki, Kaupunginosa IX

Kevään 1892 Sibelius asui vuokrahuoneessa Ullanlinnan kylpylässä viimeistellen läpimurtoteostaan Kullervoa. Juhani Aho kävi häntä katsomassa ja kertoi myöhemmin: ”Sitä [Kullervoa] kirjoittaakseen oli hän hakenut rauhallisen ja etäisen työpaikan. Hän asui Kaivopuiston kylpyhuoneella, jossa hänellä oli suuressa salissa pöytä, flyygeli, sänky, muutamia tuoleja ja paljon tupakan savua. Parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan.”