HAKU



Almanakat, luonnos- ja muistikirjat, passit


Sibelius oli spontaani kynäilijä, joka kirjoitti usein muistiinpanonsa lähimpään käsillä olleeseen paperiin. Siksi hänen kirjekonseptejaan, kauppalistojaan, erääntyvien vekseleiden luetteloita, velkasaldoja, osoitetietoja - jopa päiväkirjan pätkiäkin, löytyy mitä moninaisimmista dokumenteista.

Almanakkoja Sibelius tarvitsi ennen kaikkea raha-asioiden hoidossa. Hän merkitsi tarkasti ylös vekseleittensä tulevat eräpäivät, sekä usein myös takaajat ja lyhennykset. Perheen menoja ja tuloja käsitteleviä tietoja alkaa esiintyä almanakoissa 1910-luvun loppupuolella ymmärrettävistä syistä. Inflaatio oli silloin typistänyt Sibeliuksen eläkkeen murto-osaan alkuperäisestä (Katso Raha-asiat) ja perheen talous oli tiukoilla.


Sibeliuksen teemavihko, jonka sivuilla on myös Ainon kirjanpitoa häämatkakuluista kesäkuulta 1892.

Sibelius piirsi luonnoskirjoihinsa muutakin kuin vain teemojaan. Niistä löytyy kirjekonsepteja, velkalaskelmia, vekseliluetteloita ja säveltäjän omia mietteitä. Yksi menu-ehdotuskin on mahtunut nuottien joukkoon:

Pariloitua kalaa
Perunaa voin kera, persiljaa
Kastike: Vispattua voita, sitruunaa, tilliä, persiljaa, ruohosipulia ja ruokaöljyä

Sibelius teki ensimmäisiä säilyneitä päiväkirjamerkintöjä luonnoskirjaansa, jota hän käytti vuosina 1896-1900. Säveltäjän kommentti äidistään ei ole tätä mairitteleva: "Äidin luona. Yksinkertaisuus. O simplicitas." Mielenkiintoinen on säveltäjän puuskahdus, jonka hän on vetäissyt erään sivun alalaitaan:


1900 4. marraskuuta. Kuvitteletkos olevasi onnellisempi nyt. Pötyä! Sinähän olet "ulkomailla" !! Ha Ha ! Otinpa sattumalta luonnoskirjan vuodelta 1898 mukaan!

Sibelius oli perheineen marraskuussa 1900 Berliinissä matkalla Italiaan (Katso Matkat). Teksti kertoo, että säveltäjällä oli tämä luonnoskirja mukanaan hänen työskennellessään toisen sinfoniansa parissa Rapallossa.Emil Gutmannin konserttitoimiston muistikirjaa Sibelius käytti myös päiväkirjanaan heinäkuulta 1912 kesäkuuhun 1913. Velka-asiat hallitsevat luonnollisesti sisältöä, mutta sen sivuilta löytyy myös säveltäjän omaperäisiä kieliopintoja hänen tulevan Englannin vierailunsa varalta. Ne kertovat osaltaan Sibeliuksen englanninkielentaidoista:

Thre baar before L (3 takter före)
From beginning
Last mouvement
onns more (engång till)
Gå onn (vidare!) Go onn

Sibeliuksella oli pieni muistikirja mukanaan Amerikan-matkalla 1914. Se olikin tarpeellinen apuväline, sillä sen sivuille säveltäjä keräsi tapaamiensa henkilöiden nimiä ja osoitteita.

Muistikirja palveli myös päiväkirjana paluumatkalla kesäkuussa 1914. Sibelius kommentoi matkaseuraansa s/s President Grantilla kahta päivää ennen Sarajevon laukauksia: Kuolettavan surkeita kasvoja. Makasin vuoteessani [koko päivän?].


Sibeliuksen säilyneet passit kertovat tietysti valtakuntien rajojen ylityksistä päivämäärineen sekä viisumeista. Niistä löytyy myös tieto säveltäjän pituudesta. Passeissa mitta vaihteli yleensä välillä 176-177 cm. "Suurimmillaan" Sibelius oli johtaessaan seitsemättä sinfoniaansa Tukholmassa 1924. Säveltäjä matkasi maaliskuussa vain kuukauden voimassa olleella passilla Ruotsiin. Pituudekseen hän oli ilmoittanut komeat 182 cm.