Kronologinen
katsaus
Kuten
osiosta teokset kuorolle ja orkesterille huomaa, monista näistä
teoksista on olemassa myös versiot kuorolle ja pianolle.
Alla tehdään katsaus niihin kuoroteoksiin, joissa orkesteria
ei ollut mukana.
Teoksista
suuri osa on mieskuorolle. Sekakuoroille on myöskin yli 20
teosta, ja lähes saman verran lisää, kun otetaan
huomioon mieskuoroteosten sekakuorosovitukset. Nais- tai lapsikuoroille
Sibelius sävelsi harvoin.
Sibelius
pyrki tyydyttämään niin ruotsin- kuin suomenkielisten
kuorojen uuden musiikin tarpeita kielipoliittisista ristiriidoista
huolimatta. Suomenkieliset tekstit perustuvat usein Kantelettareen
ja Kalevalaan. Aleksis Kivi innoitti häntä pariin parhaimpaan
kuorosävellykseensä, kun ystäväpiiriin kuulunut
Eino Leino koki itsensä kaltoin kohdelluksi. Ruotsinkielisistä
runoilijoista Sibeliuksen suuri suosikki oli aina lapsuuden ihanne,
Johan Ludvig Runeberg.
Sibeliuksen
tapa kirjoittaa kuorolle ilman orkesteria oli hieman vapaampi
kuin monissa orkesteriteoksissa. Esimerkiksi Venematka
ja Rakastava (1893-1894) kertovat säveltäjästä,
joka ei tehnyt kompromisseja vaan loi uudenlaista musiikkia ja
pakotti kuorot oppimaan uuden sävelkielen.
Pian
tämän jälkeen säveltäjä alkoi ottaa
huomioon myös harrastelijoiden tekniset ja taiteelliset rajoitukset.
Stemmat eivät liiku yleensä äärirajoilla,
joskin Terve kuun matalin ääni on monien bassojen
ulottumattomissa. Harmoniat eivät aina ole kokeellisinta
Sibeliusta. Rytmit perustuvat usein kiinnostavalla, minimalismiakin
ennakoivalla tavalla yksinkertaisten rytmiaiheiden toistoon, limittämiseen
ja kehittelyyn.
Keinovarojen rajoittaminen ei kahlinnut säveltäjän
mielikuvitusta. Sibelius ei lähtenyt niinkään perinteisestä
kuoroilmaisusta, vaan käytti kuoroa instrumenttina ja sai
siitä myös varsin ainutlaatuisia sointivärejä.
Kuoroteoksissa
on edelleen säilynyttä tuoreutta, ja parhaat niistä
lukeutuvat säveltäjän koko tuotannon vaikuttavimpiin
hetkiin.
Varhaiset kuoroteokset
Tanke,
se hur fågeln svingar
Sekakuorolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg. Valmistui 1888.
Upp
genom luften
Sekakuorolle ja pianolle. Sanat Per Atterbom. Valmistui 1888.
Ensam
i dunkla skogarnas famn
Sekakuorolle. Sanat Emil von Quanten. Valmistui 1888.
Hur
blekt är allt
Sekakuorolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg. Valmistui 1888.
När
sig våren åter föder
Sekakuorolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg. Valmistui 1888.
Ack,
hör du fröken Gyllenborg, kansanlaulusovitus
Sekakuorolle. Valmistui 1888-89.
Vi
kysser du fader min fästmö här?
Naiskuorolle ja pianolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg, Valmistui
1889-90.
Jean
Sibeliuksen pitkä ura kuorosäveltäjänä
alkoi puolella
tusinalla ruotsinkielisiä kuoroteoksia sekakuorolle vuonna
1988.
Jean
Sibeliuksen varhaisimmat kuoroteokset valmistuivat Helsingin Musiikkiopistossa.
Kuorolaulu oli erittäin yleinen harrastus, ja ensimmäiset
työt olivat harjoituksia kuorosäveltäjänä
tunnetulle Martin Wegeliukselle tai kehitelmiä ystäville.
"Tiedän,
että Musiikkiopistoa käydessään hän
muutenkin sirotteli eri tahoille sävellyksiänsä,
maksaakseen vedon tai mitä muita syitä hänellä
mahtoi ollakaan. Kuulin mainittavan nimeltä useampiakin
Jean Sibeliuksen tovereita, jotka voittamansa vedon suoritukseksi
saivat omakätisesti kirjoitettuja nuottilehtiä",
Hugo
Lagus on muistellut.
Varhaisimpia
kuoroteoksia on tutkittu varsin vähän. Esimerkiksi Erkki
Salmenhaara, Erik Tawaststjerna ja Robert Layton eivät käsittele
niitä Sibelius-kirjoissaan. Daniel Politoske mainitsee Sibelius
Companion -kokoelman mainiossa artikkelissaan teoksista yhden,
Ensam i dunkla skogarnas fam. Se onkin teoksista tunnetuin ja
levyllekin päätynyt kiehtovan lyyrinen työ, jossa
pimeän metsän tunnelma on kuvattu vangitsevasti.
Kuoroteoksia
Kullervon jälkeen
Venematka
1893 (Katso myös opus 18)
Työkansan
marssi
Sekakuorolle. Sanat Juho Heikki Erkko. Valmistui 1893.
Soitapas
sorea neito
tenorille ja sekakuorolle. Sanat Kantelettaresta. Valmistui 1893-94.
Rakastava,
sarja
Mieskuorolle. 1. Miss' on kussa minun hyväni, 2. Eilaa, eilaa,
3. Hyvää iltaa lintuseni, 4. Käsi kaulaan, lintuseni.
Sanat Kantelettaresta. Valmistui 1894. Sovitus mieskuorolle ja
jousiorkesterille 1894, sovitus sekakuorolle 1898. (Ks. myös
orkesteriteokset op. 14.)
Laulun
mahti, sovitus Jãzeps Vïtolsin balladista
Mieskuorolle. Valmistui 1895.
Op.
21 Hymni (Natus in curas)
Mieskuorolle. Sanat Fridolf Gustafsson. Valmistui 1896.
Aamusumussa
Sekakuorolle. Sanat Juho Heikki Erkko. Valmistui 1897. Lapsikuorosovitus
1913 (?).
Op.
23 Sekakuorolauluja vuoden 1897 promootiokantaatista. Sovitettu
1898 (?). (Ks. teokset
kuorolle ja orkesterille. Kantaatti tohtorin- ja maisterinvihkiäisissä
1897.)
Nro
1 Me nuoriso Suomen
Nro 2 Tuuli tuudittele
Nro 3 Oi toivo, toivo sä lietomieli
Nro 4 Montapa elon merellä
Nro 5 Sammuva sainio maan
Nro 6a Soi kiitokseksi Luojan
Nro 6b Tuule, tuuli, leppeämmin
Nro 7 Oi lempi, sun valtas ääretön on
Nro 8 Kuin virta vuolas
Nro 9 Oi kallis Suomi, äiti verraton
Kullervon
kantaesityksessä Sibelius oli käyttänyt kuoroa
uudella, suomalaisten mieleen olevalla tavalla. Hänen todellinen
läpimurtoteoksensa oli syksyllä 1893 Venematka,
johon ihastuivat nekin kuulijat, jotka eivät voineet ymmärtää
Kullervoa.
Sibelius
sävelsi teoksen Ylioppilaskunnan Laulajille kuoronjohtaja
Jalmari Hahlin pyynnöstä. Kantaesitys huhtikuussa 1893
oli täydellinen menestys. Venematkaa Merikantokaan
ei voinut syyttää vaikeatajuisuudesta. "Sibeliuksen
Wenematkaan oli erittäin hupaista tutustua. Waka wanha
Wäinämöinen siinä 'Laski laulellen wesiä
Ilon lyöen lainehia'. Laulu on lyhyt, mutta oikea makupala.
Kuten Sibeliuksen muutkin teokset, on tämäkin aiwan
suomalaiselle runonuotille perustettu, joten siinä heti tekijän
tuntee. Mestarillisesti on itse wesien laskeminen, ilo merellä,
ja warsinkin neitosten katseleminen ja kuunteleminen 'niemien
nenistä' kuwattu."
Sibelius
totesi, että sävellys vaikutti "kuin pommi".
Juuri Venematka sai esimerkiksi nuoren Leevi Madetojan
kiinnostumaan suomalaisesta musiikista. Sibeliuksella ei tällä
kertaa ollut varaa loukkaantua edes siitä, että Merikanto
sanoi sävellyksen perustuvan "suomalaiselle runonuotille".
Hän tunnusti myöhemmin käyttäneensä venematkassa
"Paraskeen tapaa", eli saaneensa suoria vaikutteita
Larin Paraskeen laulusta. Venematka on kuoronkäsittelyltään
Kullervoa notkeampaa, ja laulu en edelleen erittäin suosittu.
Työkansan
marssi on J. H. Erkon ja Sibeliuksen yritys orastavan työväenliikkeen
"marseljeesiksi". Sosialismi ei ollut vielä juurtunut
Suomeen, ja liikkeen vaikutus oli osin valistava ja raitistava.
"Valistus on toivomme, kaikk' oikeudet tasaiset, tiet avoimet
ja veljein vertaisuus" oli Erkon näkemys työväenliikkeen
tulevaisuudesta. Venematkaa pönäkämmästä
ja yksitotisemmasta teoksesta ei tullut kovin suosittua, vaikka
Viipurin työväenyhdistys julkaisi sen 1896.
Tämän
kauden merkittävin a cappella -kuoroteos on epäilemättä
Rakastava-sarja vuodelta 1894. Sibelius sävelsi sen
Ylioppilaskunnan Laulajien sävellyskilpailuun. Teksti on
Kantelettaren rakkausrunoista.
YL:n
sävellyskilvassa kävi huonosti. Hänen entinen opettajansa
Emil Genetz sai isänmaallisella Hakkapeliitat-laululla ensimmäisen
palkinnon, ja Sibelius jäi Rakastavallaan kakkoseksi.
Karl Flodin ja Oskar Merikanto pitivät tuomariston päätöstä
outona. Genetzin laulu oli tavallinen, jämäkkä,
isänmaallinen kuorolaulu, kun Sibelius oli tehnyt omaperäisintä
ja parasta, mitä suomalaisessa kuorolaulussa vielä oli
koettu.
Kolmiosainen
Rakastava on nuoren Sibeliuksen melodisen kekseliäisyyden
huippuhetkiä. Ensimmäinen osa on Tawaststjernan mielestä
kuin tyylitelty kansanlaulu. Toisen osan eilaa-kuviot hohtavat
hopeaa, ja stemmat aiheuttivat varmaankin vaikeuksia jopa YL:n
silloisille laulajille. Viimeisessä osassa on madrigaalin
tunnelmia. Eron haikeudessa on eroottisenkin kaipuun elementti.
Sibelius
muokkasi nopeasti version mieskuorolle ja jousiorkesterille, mutta
suositummaksi muodostui erinomainen sekakuoroversio vuodelta 1898.
Vuonna 1911 säveltäjä teki materiaalista taidokkaan
sarjan jousiorkesterille, triangelille ja patarummuille.
Oma
mielenkiintonsa on vuoden 1897 Aamusumussa. Helmikuun manifesti
ja Sibeliuksen protestisävellykset olivat vielä parin
vuoden päässä, mutta Tawaststjerna näki jo
tässä J. H. Erkon tekstissä "venäläisvastaista
tendenssiä". Sibelius sävelsi yksinkertaiseen runoon
simppelin, kansanlaulumaisen melodian.
Vuosina
1896 ja 1897 Sibelius tähtäsi Helsingin Yliopiston musiikinopettajan
virkaan. Hän teki hymnin Natus in curas latinankieliseen
tekstiin ja johti sen yliopiston professorin Josef Pippingsköldin
muistomerkin paljastustilaisuudessa toukokuussa 1896.
Keväällä
1897 oli taas kantaatin vuoro. Teoksesta on säilynyt kymmenen
numeroa sekakuorolle. Ne ovat käyttökelpoista ja laadukasta
musiikkia. Tunnetuin numero on varmastikin Sibeliuksen hengellisen
musiikin lauletuin helmi, Soi kiitokseksi Luojan.
Vuosisadan
vaihde
Kaksi
sovitusta italialaisista lauluista: Oh! 'Caroli' ja Trippole,
Trappole
Sekakuorolle ja soittimille. Valmistuivat 1897-98. Soitinosuudet
kadoksissa.
Kuutamolla
Mieskuorolle. Sanat Aino Suonio. Valmistui 1898.
Carminalia,
sovitukset kolmesta latinankielisestä laulusta
1. Ecce novum gaudium, 2. Angelus emittitur, 3. In stadio laboris.
Lapsikuorolle ja pianolle tai harmonille. Valmistuivat 1898.
Op.
18 Kuusi
laulua mieskuorolle
Nro
1 Sortunut ääni
Sanat Kantelettaresta. Valmistui 1898. Sovitus sekakuorolle 1898.
Nro
2 Terve kuu
Sanat Kalevalasta. Valmistui 1901.
Nro
3 Venematka
Sanat Kalevalasta. Valmistui 1893. Sovitus sekakuorolle 1914.
Nro
4 Saarella palaa
Sanat Kantelettaresta. Valmistui 1895. Sovitus sekakuorolle 1898.
Nro
5 Metsämiehen laulu
Sanat Aleksis Kivi. Valmistui 1899.
Nro
6 Sydämeni laulu
Sanat Aleksis Kivi. Valmistui 1898. Sovitus sekakuorolle 1904.
Min
rastas raataa
Sekakuorolle. Sanat Kantelettaresta. Valmistui 1898.
Isänmaalle
Sekakuorolle. Sanat Paavo Cajander. Valmistui 1900. Mieskuorosovitus
1908.
Kotikaipaus
Naiskuorolle. Sanat Walter von Konow. Valmistui 1902.
Till
Thérèse Hahl (Lauloit piennä)
Sekakuorolle, kaksi eri sävellystä. Sanat Nils Wasastjerna,
suomentanut Pekka
Juhani Hannikainen. Valmistuivat 1902.
Veljeni
vierailla mailla
Mieskuorolle. Sanat Juhani Aho. Valmistui 1904.
Sibelius
kokosi opukseen 18 ensin peräti yhdeksään mieskuorolauluaan,
mutta pudotti myöhemmin opuksesta pois laulut Isänmaalle,
Veljeni vierailla mailla ja Min rastas raataa.
Opukseen
jääneet laulut ovatkin parasta Sibeliusta. Läpimurtoteos
Venematka on mukana vuodelta 1893. Seuraavaksi vanhin on Saarella
palaa, joka on sävelletty Vaaniassa 1895. Sulhanen sytyttelee
valkeita häiden valmistelutöissä, ja bassot toistavat
mantranomaisesti Saarella palaa -tekstiä. Laulu on valoisa
ja impressionistinen, täynnä kihelmöivää
odotusta.
Sydämeni
laulu Aleksis Kiven tekstiin on pieni mestariteos ja tunnetuinta
Sibeliusta. Hän sävelsi sitä Ainon odottaessa perheeseen
kolmatta tytärtä vuonna 1898. Laulu kertoo lapsen kuolemasta,
ja Kirsti-tytär kuoli heti alkuvuodesta 1900. Mieleen tulee
tietenkin Mahler Kindertotenlieder -teosta säveltämässä.
Kantaesitys
Ylioppilaskunnan Laulajien syyskonsertissa oli suuri menestys
nuoren Heikki Klemetin johdolla. Konsertin jälkeisissä
kemuissa Sibelius kiitteli herrasmiesmäisesti Klemettiä
siitä, että tämä oli niin hyvin ymmärtänyt
Aleksis Kiveä. Alku Siikaniemi muisteli myöhemmin, että
Sibelius oli illan kuluessa soittanut pianolla kauan ja liikuttavasti
inkeriläisiä itkuvirsiä.
Sydämeni
laulussa tekstin, tarkoituksen ja musiikin sisältö
ovat saumattomasti yhtä. Kuolema on runon lapselle lohdutus,
kuolemanjälkeinen elämä nykyistä parempaa.
Kivelle kuolemassa oli jotain eskapistista: "kaukana on vaino,
riita". Kun Kirsti-tytär menehtyi, Sibelius soitti kuolleelle
lapselleen pianolla tämän teoksen.
Opuksessa
on toinenkin mainio teos Kiven sanoihin, Metsämiehen laulu.
Uhoava ja itsevarma miesjoukko palaa luontoon riemukkaissa tunnelmissa.
Sortunut
ääni etenee 5/4 -tahdissa ja huipentuu komeasti.
Terve kuu on opuksen teoksista nuorin, vuodelta 1901.
Klemetin johtama mieskuoro Suomen Laulu sai sen mukaansa Euroopan-kiertueelleen.
Klemetti oli koulinut kuorosta valiojoukon, ja Sibelius nautiskeli
tietäessään bassojen pystyvän toteuttamaan
lopun huikean laskun isosta F:stä aina kontra-B -nuottiin.
Terve kuun stemmat ovat muutenkin vaativia, ja kyseessä on
musiikillisestikin Sibeliuksen kuoroteosten yksi huipentuma.
Suomen Laulun kiertueella saksalaiset arvostelijat kiittelivät
kuitenkin lähinnä Venematkaa ja Saarella
palaa -teoksia.
"Niillä ei koko mieskööri-kirjallisuudessa
liene vertaisiaan", ihasteli Berliner Neueste Nachrichten
kesäkuussa 1901 kiertuearviossa.
Sibeliuksen
rima oli varsin korkealla, kun hän pudotti kolme yhdeksästä
laulusta lopulta pois opuksesta 18. Isänmaalle ei
välttele
dissonansseja, Min rastas raataa on kaunis pieni teos
ja Veljeni vierailla mailla on harvinainen näyte yhteistyöstä
Ainolan naapurin, kirjailija Juhani Ahon kanssa. Sävellys
on vuodelta 1904, jolloin Sibelius muutti Ainolaan. Ahon teksti
inspiroi Sibeliusta kirjoittamaan hyvinkin jykevää musiikkia,
joka ei ilmeisesti säveltäjän mielestä sopinut
opuksen lyyrisempään kokonaisilmeeseen.
Till
Therese Hahl on kaunis pieni kunniaosoitus Sibeliuksen korrepitiittorille
ja Sävelistö-kuorovihkojen toimittajalle tämän
60-vuotispäiviksi. Sibelius sävelsi teoksen vielä
uudelleen samaan tekstiin nimellä Den 25 Oktober 1902 ilmeisesti
sanoittajan mieliksi.
Ensimmäiset
vuodet Ainolassa
Ej
med klagan (Ei saa murhein)
Sekakuorolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg, suomentaja tuntematon.
Valmistui 1905.
Kansakoululaisten
marssi
Lapsikuorolle. Sanat Onnen Pekka (pseud.). Valmistui 1910.
Kantaatti
(Härliga gåvor)
Naiskuorolle. Sanat Walter von Konow. Valmistui 1911.
Op.
65a Män från slätten och havet (Miehet aukeiden,
aavain)
Sekakuorolle. Sanat Ernst V. Knape, suomentanut Reijo Norio. Valmistui
1911.
Op.
65b Kellosävel Kallion kirkossa
Sekakuorosovitus Kallion kirkon kellosävelmästä
(1912) 1912. Sanat Julius Engström; myös eri sanoin:
Päättyy työ, joutuu yö (Heikki Klemetti).
Pianosovitus (Kallion kirkon kellosävel) 1912.
Uusmaalaisten
laulu
Mies- tai sekakuorolle. Sanat Kaarlo Terhi. Valmistui 1912.
Three
Songs for American Schools
1. Autumn Song, sanat Richard Dixon; 2. The Sun Upon the Lake
Is Low, sanat Walter Scott; 3. A Cavalry Catch, sanat Fiona Mcleod.
Kuorolle ja pianolle. Valmistui 1913.
Ainolan
ensimmäisinä vuosina aina ensimmäiseen maailmansotaan
valmistui vain kaksi kuoroteosta, jotka Sibelius kelpuutti opusluetteloonsa.
Man från slätten och havet valmistui Svenska
Folskolans Vännerille eversti Axel Steniuksen pyynnöstä.
Teos on varsin vaativa, ja kantaesityksessä se jouduttiin
esittämään jousiorkesterin tukemana. Samaan opukseen
päätyi sekakuorosovitus Kallion kirkon kellosävelmästä,
joka on kaikille helsinkiläisille tuttu.
Ej
med klagan on tunteenomainen omistus Albert Edelfeltille ja
se kantaesitettiin hänen hautajaisissaan. Uusmaalaisten
laulu on jäänyt yllättävänkin vähän
esitetyksi Uudellamaalla. Sibelius sävelsi sen Eteläsuomalaisen
Osakunnan uuden maakuntalaulun sanoituskilpailun voittajarunoon.
Kaudelle
osuu myös pari teosta lapsikuorolle, Kansakoululaisten marssi
sekä dollareita keräämään tehty Three
Songs for American Schools. Horatio Parker oli tilannut Sibeliukselta
sekä nämä laulut että välittänyt
tilauksen Aallottarista Norfolkin musiikkijuhlillle.
Ensimmäinen maailmansota ja vuosi 1918
Op.
84 Viisi laulua mieskuorolle
Nro 1 Herr Lager och Skön fager
Sanat Gustav Fröding. Valmistui 1914.
Nro 2 På berget
Sanat Bertel Gripenberg. Valmistui 1915.
Nro
3 Ett drömackord
Sanat Gustav Fröding. Valmistui 1915.
Nro
4 Evige Eros
Sanat Bertel Gripenberg. Valmistui 1915.
Nro
5 Till havs
Sanat Jonathan Reuter. Valmistui 1917.
Drömmarna
(Haaveet)
Sekakuorolle. Sanat Jonatan Reuter, suomentanut Reijo Norio. Valmistui
1917.
Fridolins
dårskap
Mieskuorolle. Sanat Erik Axel Karlfeldt. Valmistui 1917.
Jone
havsfärd (Joonaan meriretki)
Mieskuorolle. Sanat Erik Axel Karlfeldt, suomentanut Hj. Nortamo.
Valmistui 1918.
Brusande
rusar en våg
Mieskuorolle. Sanat Gösta Schybergson. Valmistui 1918.
Ute
hörs stormen
Mieskuorolle. Sanat Gösta Schybergson. Valmistui 1918.
Op.
91b Partiolaisten marssi
Pianolle tekstin kanssa. Sanat Jalmari Finne. Valmistui 1918.
Sovitus sekakuorolle ja orkesterille 1918, sovitus sekakuorolle
ja pianolle 1921, sovitus kahdelle naisäänelle ja pianolle
(The World Song of Girl Guides and Girl Scouts) 1951-52.
Ensimmäinen
maailmansota ei juurikaan ehtinyt vaikuttaa opuksen 84 lauluihin
mieskuorolle. Kaksi ensimmäistä laulua kantaesitettiin
27. huhtikuuta 1915 Muntra Musikanter -kuoron konsertissa. Vaativa
Herr Lager och Skön fager ilmeisesti epäonnistui
kantaesityksessä, mutta yksinkertaisempi På berget
nousi heti suosituksi. Kesällä valmistuivat myös
Ett drömackord ja Evige Eros. Viidentenä
sarjaan lisättiin 1917 valmistunut merikuva Till havs.
"Kuorolaulut M. M.:lle ovat minun laiskanläksyni. Mutta
niiden varassa en seiso enkä kaadu!" säveltäjä
kirjoitti päiväkirjaansa.
Fridolins
dårskap kertoo hurjan vuoden 1917 koomisista puolista.
Sibelius sai viulukotelon sisällä postissa "lampaanviulun"
eli savustetun lampaanlavan porilaiselta arkkitehdiltä Torkel
Nordmanilta. Säveltäjä muisti Nordmanin kvartettilaulajana,
ja hän sävelsi kiitokseksi hauskan neliäänisen
laulun. Yhtä hauska on Joonaan meriretki sisällissodan
vuodelta 1918.
Brusande
rusas en våg ja Ute hörs stormen ovat taustaltaan
pelkästään traagisia. Sisällissodan aikana
riehunut rosvojoukko teloitti tohtori Gösta Schybergsonin,
ja punakaartin johtokin tuomitsi tapauksen. Sibelius oli syvästi
järkyttynyt ja sävelsi kaksi tohtorin runoa. Ilmaisu
on hieman kromaattisempaa kuin useissa aikaisemmissa teoksissa.
Jalmari
Finne toivoi useinkin Sibeliuksen säveltävän tekstejään.
Partiolaisten marssissa tämä onnistui. Luonnollisesti
teosta on esitetty hyvin paljon partioliikkeen piirissä.
Kuoroteoksia
1920-1930
Likhet
Mieskuorolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg. Valmistui 1922.
Kolme
johdantovuorolaulua
1. Palmusunnuntaina; liturgi ja urut. 2. Pyhäinpäivänä
tai hautajaisjumalanpalveluksissa; liturgi, kuoro ja urut. 3.
Kristillisissä nuorisojuhlissa; liturgi, seurakunta (kuoro)
ja urut. Sanat Raamatusta. Valmistui 1925.
Koulutie
Sekakuorolle. Sanat Veikko Antero Koskenniemi. Valmistui 1924.
Skolsång
Sekakuorolle. Sanat Nino Runeberg. Valmistui 1925.
Skyddskårsmarsch
Mieskuorolle, piano ad lib. Sanat Nino Runeberg. Valmistui 1925.
Op.
108 Kaksi laulua mieskuorolle
Nro
1 Humoreski
Sanat Larin Kyösti. Valmistui 1925.
Nro
2 Ne pitkän matkan kulkijat
Sanat Larin Kyösti. Valmistui 1925.
Den
höga himlen
Sekakuorolle tai uruille. Kirjoitettu 1927 vapaamuurareiden rituaalimusiikin
op. 113 numerosta 11 (Suur' olet Herra). Sanat Jacob Tegengren.
Siltavahti
Mieskuorolle. Sanat Wäinö Sola. Valmistui 1928. Yksinlaulusovitus
(pianon kanssa) 1928.
Jouluna
(On lapsonen syntynyt meille)
Sekakuorolle. Sanat August Verner Jaakkola (toiset sanat Väinö
Ilmari Forsman: Nyt seimelle pienoisen lapsen). Valmistui 1929.
Viipurin
lauluveikkojen kunniamarssi, kaksi eri sävellystä.
Mieskuorolle. Sanat Eero Eerola. Ensimmäinen sävellys
1920, toinen sävellys samoihin sanoihin 1929.
Karjalan
osa.
Miesäänille unisono ja pianolle. Sanat A. Nurminen.
Valmistui 1930.
Sibelius
kelpuutti 1920-luvun kuoroteoksistaan opusluetteloon vain kaksi
laulua mieskuorolle Larin Kyöstin sanoihin. Kantaesityksessä
Helsingin Sanomat kiinnitti huomiota laulujen tekniseen vaativuuteen,
joka lähenteli kriitikon mielestä jo epäkäytännöllisyyttä.
Nyt juuri nämä piirteet tekevät pienistä teoksista
keskimääräistä kiinnostavampia. Kyseessä
on Sibeliuksen kuoroteosten ehdottomaan kärkeen kuuluvaa
musiikkia.
Kovin
paljon perinteisempiä ovat kaksi koululaulua, tasapuolisesti
toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi vuosilta 1924-1925. Jouluna on Sibeliuksen joululauluissa siitä harvinainen helmi, että
hän teki sen suoraan sekakuorolle.
Den
höga himlen sekakuorolle tai uruille on tehty suomenruotsalaiseen
koraalikirjaan 1927. Sovitus mieskuorolle ja uruille sisältyy
Sibeliuksen Vapaamuurarimusiikkiin. Teos tunnetaan myös Simo
Korpelan alkuperäisen suomenkielisen runon perusteella nimellä
Suur' olet herra.
Muutamista
marsseista kiinnostavin ja jälkikäteen tarkasteltuna
myös arveluttavin on Karjalan osa, jonka Sibelius
sävelsi talonpoikaismarssista ja Lapuan liikkeestä inspiroituneena.
Sibeliusta kiehtoi liikkeen alkuvaiheiden isänmaallisuus,
kommunisminvastaisuus ja kielipoliittinen suvaitsevaisuus. Kun
liike liukui yhä enemmän äärioikeistoon ja
ryhtyi "kyyditsemään" laittomasti vastustajiaan
itärajaa kohti, Sibelius vieraantui liikkeestä ja käänsi
sille selkänsä.
Ainolan
hiljaisuus
Sibelius
teki Ainolan hiljaisuuden keskellä muutamia sovituksia kuorolle.
En etsi valtaa, loistoa sai sovituksen mieskuorolle 1935,
naiskuorolle 1932 ja vielä lapsikuorolle 1954, kun säveltäjä
oli jo lähes 90-vuotias. On hanget korkeat, nietokset
sai sovituksen naisäänille 1942. Suur' olet herra
sai säveltäjän sovitustöihin 1944 ja Veljesvirsi sekä Ylistyshymni ovat uskomatonta kyllä uusia teoksia
vuodelta 1946.
Vuonna
1948 säveltäjä teki useitakin kuorosovituksia tai
uudistuksia; mm. vapaamuurarimusiikkiin mieskuorolle ja
Finlandia-hymniin sekakuorolle.