Jean ja Aino Sibeliuksen sukulaisia aakkosittain.

Blomstedt Anssi s. 1945. Heidi Blomstedtin poika, elokuvaohjaaja.

Blomstedt Aulis 1906-1979: JS:n vävy, Heidi Blomstedtin puoliso, arkkitehti, professori.

Blomstedt Heidi (o.s. Sibelius) 1911-1982: JS:n tytär, keramiikkataiteilija.

Blomstedt Juhana s. 1937: Heidi Blomstedtin poika, kuvataiteilija, professori.

Blomstedt Petri 1941-1998: Heidi Blomstedtin poika, arkkitehti. Suunnitteli mm. Hotel Kämpin restauroinnin 1990-luvulla.

Blomstedt Severi s. 1946: Heidi Blomstedtin poika, arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon johtaja 2002-. Suunnitellut mm. Ainolan peruskorjauksen 1980-luvulla. Vei loppuun veljensä Petrin suunnitelman Hotel Kämpin restauroinnista.

Borg Gabriel 1797-1855: JS:n äidinisä. s. 23.10.1797 Vihanti k. 13.12.1855 Pyhäjoki. Fil. maist. 1823. Luokan- ja venäjänkielen opettaja Oulun triviaalikoulussa 1824-. Hämeenlinnan triviaalikoulun rehtori 1828-38. Turun triviaalikoulun rehtori 1838-44. Pappisvihkimys 1844. Uuden Kaarlepyyn kirkkoherra 1845-50. Pyhäjoen kirkkoherra 1850-55. Puoliso: 1:o 12.2.1830 Turussa Johanna Ulrika Hedberg 1804-35; 2:o 9.8.1838 Teristen kartanossa Sääksmäellä Katarina Juliana Haartman s. 20.11.1812 Sääksmäki k. 4.12.1892 Hämeenlinna.

Borg Katarina Juliana (o.s. Haartman) 1812-1892: JS:n äidinäiti. Teristen kartanon Haartmaneja Sääksmäeltä

Clodt (von Jürgensburg) Catharina (o.s. Vigne) ?-1865: AS:n äidinäiti, ranskalaisen upseerin tytär.

Clodt (von Jürgensburg) Konstantin 1807-1879: AS:n äidinisä, vapaaherra. S. Pietarissa 18.6.1807. Kenraalimajuri venäläisessä tykistössä. Erosi sotapalveluksesta 1835, toimi sittemmin gravyyrinä ja xylograaffina. Kuoli Pietarissa 3.11.1879. Puoliso 1:o Catharina Vigné. Puoliso 2:o Pietarissa marraskuussa 1871 Johanna Ossipov, s. Pietarissa 1842.

Enckell Laura s. 1919: Ruth Snellmanin tytär.

Ilves Eero 1887-1953: JS:n vävy, Katarina Ilveksen puoliso, pankinjohtaja.

Ilves Jan s. 1927: Katarina Ilveksen poika, ekonomi, diplomipianisti.

Ilves Katarina (o.s. Sibelius) 1903-1984: JS:n tytär.

Ilves Merike s. 1925: Katarina Ilveksen tytär, tv-toimittaja.

Jalas Jussi 1908-1985 (vuoteen 1944 Blomstedt): JS:n vävy, Margareta Jalaksen puoliso. Suomen Kansallisteatterin kapellimestari 1930-45, Helsingin Teatteriorkesterin johtaja 1934-1956, Suomalaisen Oopperan (Kansallisoopperan) kapellimestari 1945-1958, Suomen Kansallisoopperan ylikapellimestari 1958-1973. Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan opettaja 1945-1965.

Jalas Margareta (o.s. Sibelius) 1908-1988: JS:n tytär, filosofian maisteri.

Jalas Risto 1929-1956: Margareta Jalaksen poika. Oikeustieteen kandidaatti.

Jalas Tapio: 1941-1993. Margareta Jalaksen poika. Huilisti, lehtori.

Järnefelt Armas 1869-1958: AS:n veli. Säveltäjä, kapellimestari. Opiskeli Helsingin musiikkiopistossa 1887-1890 Martin Wegeliuksen ja Ferruccio Busonin johdolla. Albert Beckerin oppilas Berliinissä 1890-1893. Jules Massenetin oppilas Pariisin konservatoriossa 1893-1894. Viipurin Musiikinystäväin Orkesterin johtaja 1898-1903. Oopperanäytäntöjä Suomen Kansallisteatterissa 1904-07. Helsingin Musiikkiopiston johtaja 1906-1907. Tukholman Kuninkaallisen teatterin (oopperan) kapellimestari 1905-1906 ja 1907-1932; hovikapellimestari vuodesta 1911 ja ensimmäinen hovikapellimestari vuodesta 1923. Suomalaisen Oopperan ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja 1932-36 ja Helsingin kaupunginorkesterin kapellimestari 1942-1943. Keskeisiä teoksia mm. Korsholma, Isänmaan kasvot -kantaatti ja suositut miniatyyrit Berceuse ja Preludi.

Järnefelt Arvid 1861-1932. AS:n veli, kirjailija, sanomalehtimies, maanviljelijä ja tolstoilainen maallikkosaarnaaja. Tunnettuja teoksia mm. Isänmaa ja Vanhempieni romaani. Pyysi Sibeliukselta musiikin Kuolema-näytelmäänsä, Valse triste syntyi osana näytelmämusiikkia.

Järnefelt August Aleksander 1833-1896. AS:n isä. Kenraaliluutnantti, kuvernööri, puolustusasiain neuvottelukunnan pj. Kiihkeä suomen kielen aseman esitaistelija. Syntyi Tohmajärvellä 2.4.1833. Kävi Savonlinnan yläalkeiskoulua ja Suomen kadettikoulun. Sai komennuksen Mihailovskin tykistökouluun Pietariin 25.8.1853, josta siirrettiin saman vuoden lopussa tykistöakatemiaan. Käytyään yliupseeriluokan kurssin sai siirron tykistön tarkastajan esikuntaan 23.6.1855. Lähetettiin Nikolajevskin akatemiaan 6.9.1856, jonka geodeettiseen osastoon siirrettiin saman vuoden lopussa. Työskenteli samaan aikaan myös Pulkovan tähtitornissa. Siirrettiin alikapteenin arvon saaneena astronomisiin töihin Suomessa toimivaan topografiseen osastoon 25.4.1860.

Johti seuraavan kymmenluvun erilaisia topografisia kartoitustöitä Suomessa Lappia myöden, toimien ajoittain myös apulaisena Pulkovan tähtitornissa, sekä luennoiden yleisesikunnassa geodesiasta ja tähtitieteestä. Ylennettiin everstiksi 1868 ja nimitettiin venäläisen topografiakunnan Suomen osaston päälliköksi 1.4.1870.

Otti osaa Venäjän ja Turkin väliseen sotaan 1877-78 johtaen valloitettujen alueiden kartoitusta. Ylennettiin kenraalimajuriksi 29.4.1878, jolloin siirtyi kartoitushallituksen palvelukseen Pietariin. Palasi Suomeen 1881 johtaen kartoitustyötä vielä parin vuoden ajan.

Sai 27.10.1883 nimityksen Mikkelin läänin kuvernööriksi ja jo 24.1.1884 samaan tehtävään Kuopion läänissä. Korotettiin kenraaliluutnantiksi 11.9.1888 ja siirtyi Vaasan läänin maaherraksi 8.11. samana vuotena, jossa virassa toimiessaan sai nimityksen Suomen Senaattiin kesällä 1894. Toimi puolustusasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Kuoli halvaukseen Helsingissä 15.4.1896.

Järnefelt Aurora Fredrika (o.s. Molander) 1800-1868: AS:n isänäiti.

Järnefelt Eero: Katso Järnefelt Erik. (Huom: Järnefelt Eero myös 1888-1970 elänyt Arvid Järnefeltin poika. Suurlähettiläs.)

Järnefelt Elisabet(h) (o.s. Clodt von Jürgensburg) 1839-1929: AS:n äiti. Tolstoilainen kulttuurivaikuttaja, jonka salonkiin kuuluivat omien taiteilijapoikien lisäksi 1880-luvulla mm. Juhani Aho ja JS.

Järnefelt Ellida (Liida) 1865-1885: AS:n sisko.

Järnefelt Ellen (Elli): 1867-1901. AS:n sisko. Opettaja. Teki itsemurhan.

Järnefelt Emma (o.s. Ahonen) 1866-1905: Kasper Järnefeltin puoliso.

Järnefelt Emmy (o.s. Parviainen) 1865-1937: Arvid Järnefeltin puoliso.

Järnefelt Erik (Eero) 1863-1937. AS:n veli, taidemaalari, professori. Asui Ainolan naapurissa Suvirannassa perheineen.

Järnefelt Gustav Adolf 1791-1838: AS:n isänisä. Syntyi Rantasalmella 20.7.1791. Savon kevyen jalkaväkirykmentin vapaaehtoinen 1804. Otti osaa Suomen sotaan 1808-09. Ylioppilas Turussa 15.5.1816. Karjalan alisen kihlakunnan kruununvouti 11.4.1820. Kuoli Tohmajärvellä 17.5.1838.

Järnefelt Hilja 1873-1879: AS:n sisko. Kuoli rintatautiin.

Järnefelt Kasper 1859-1941: AS:n veli, lyseon lehtori, lääninhallituksen kielenkääntäjä.

Järnefelt Olivia (o.s. Edström) 1876-1971: Armas Järnefeltin toinen puoliso. Laulajatar.

Järnefelt Saimi (o.s. Swan) 1867-1944: Erik (Eero) Järnefeltin puoliso.

Järnefelt Sigrid Kaarina 1875-1876. AS:n sisar.

Järnefelt-Palmgren Maikki (o.s. Pakarinen) 1871-1929: Armas Järnefeltin ensimmäinen puoliso. Toinen aviomies Selim Palmgren. Kansainvälistä menestystä niittänyt laulajatar oli kiinnitettynä mm. Breslaun oopperaan, Berliinin Kroll-oopperaan, Düsseldorfin oopperaan, Torinon kuninkaalliseen oopperaan ja Riminin oopperaan. Vierailuja mm. Tukholmassa, Wienissä ja Bayreuthin Wagner-festivaaleilla. Pedagogista työtä, julkaisi mm. Laulutaiteen oppaan.

Kirves Marjatta (o.s. Paloheimo) s. 1915. Eva Paloheimon tytär.

Paloheimo Arvi 1888-1940. JS:n vävy, Evan puoliso. Varatuomari, liikemies.

Paloheimo Eva (o.s. Sibelius) 1893-1978: JS:n tytär. Suvun asioidenhoitaja JS:n kuoleman jälkeen.

Paloheimo Janne 1922-1989: Eva Paloheimon poika. Ekonomi, kiinteistöneuvos.

Paloheimo Martti 1917-1987: Eva Paloheimon poika. Varatuomari, pankinjohtaja.

Porra Aino (o.s. Jalas) s. 1946: Margareta Jalaksen tytär, orkesterimuusikko.

Risito Satu (o.s. Jalas) s. 1943: Margareta Jalaksen tytär, viulisti.

Sibelius Christian Gustaf 1821-1868: JS:n isä. syntyi Loviisassa 10.12.1821. Lääkäri. Ylioppilas Porvoon gymnasiumista 21.6.1841. Fil. kand. 7.6.1847, fil. maist. 22.6.1847. Lääket. kand. 15.12.1851, lääket. lis. 10.5.1856, lääket. ja kir. tohtorin arvo 31.5.1860. Linjalaiva Finlandin alilääkäri 13.5.1853-16.3.1854, Mikkelin linnan- ja lasaretin lääkäri 1854, Helsingin yleisen hospitaalin ordinaattori 25.3.1855, saman sairaalan ylimääräinen lääkäri 14.7.1855. Opetustarkka-ampujapataljoonan vanhempi lääkäri 9.7.1856, Turun tarkka-ampujapataljoonan lääkäri 25.10.1856-4.6.1857 ja kaupungin lääkäri 1856, Tampereen kaupungin- ja lasaretinlääkäri 31.8.1858-1.4.1859, Hämeenlinnan tarkka-ampujakoulun lääkäri 3.6.1859, Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan ylilääkäri 1.1.1861- ja kaupunginlääkäri 1.1.1861-. Kuoli 47-vuotiaana lavantautiin.

Sibelius Christian 1869-1922: JS:n veli. Lapinlahden sairaalan ylilääkäri, professori.

Sibelius Evelina 1832-1893: JS:n täti. Asui Loviisassa ja 1885-1889 myös Helsingissä JS:n äidin ja sisarusten kanssa.

Sibelius Harry Christian Sibelius 1910-1951: JS:n veljenpoika.

Sibelius Johan 1785-1844: JS:n isänisä. Kauppias ja raatimies. syntyi 16.11.1785 Lapinjärvellä. Porvarioikeudet kauppiaana 1812. Yksi kaupunginvanhimmista 1815. Raatimies 1823. Kuoli 59-vuotiaana 20.12.1844 Loviisassa.

Sibelius Johannes (Jussi) Gustaf Christian 1904-1940: JS:n veljenpoika.

Sibelius Kaino Ihannelma (Nelma) (o.s. Swan) 1878-1970: JS:n veljen puoliso.

Sibelius Katarina Fredrika (o.s. Åkerberg) 1792-1879: JS:n isänäiti.

Sibelius Linda 1863-1932 JS:n sisar. Opettaja. Viimeiset vuosikymmenet hoidossa mielenterveysongelmien vuoksi.

Sibelius Maria Charlotta (o.s. Borg) 1841-1897: JS:n äiti.

Sibelius Rita (Riitta) Elisabeth (Wangel) s. 1907: JS:n veljentytär. Erikoislääkäri.

Snellman Jussi 1879-1969 JS:n vävy, Ruth Snellmanin puoliso, Suomen Kansallisteatterin näyttelijä.

Snellman Ruth (o.s. Sibelius) 1894-1976: JS:n tytär, Suomen Kansallisteatterin näyttelijä.

Virkkunen Erkki s. 1917: Ruth Snellmanin poika. Varatuomari, pankinjohtaja.