Vuodesta 1561 Clodt von Jürgensburg.
Otettu 1719 Tukholman ritarihuoneen jäseneksi numerolla
126, myöhemmin myös numeroilla 53 ja 17 Riiassa ja
Tallinnassa.
Tutkija Heikki Vuorimiehen mukaan
Aino Sibeliuksen äidin esi-isät olivat saksalaisia
ja lähtöisin Westfalenista 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa.
Venäläinen tutkija Georgi Clodt aloittaa kauempaa.
Hän arvelee sukunsa nimen olevan lyhenne Claudius-sanasta
ja periytyvän Julius Caesarin ajoilta Lombardiasta. Sieltä
se olisi kulkeutunut legioonalaisten mukana nykyisen Kölnin
tienoille sotilasveteraanien asuttaessa Reinin rantoja. Kyseisellä
paikalla sijaitsi aikoinaan Claudius Agrippan siirtokunta. Otaksumassa
voi olla perää, sillä Clodt-nimi esiintyy jo
seudun varhaisimmissa kirjoitetuissa lähteissä.
Clodt-suvun erääksi
kantaisäksi mainitaan 1400-luvun alkupuolella syntynyt
Johan Clodt, joka omisti nykyisen Münsterin lähellä
sijainneen Nartelenin maatilan Marksin kreivikunnassa Westfalenissa
Saksassa. Hänen poikansa (?) Roleff siirtyi Tallinnaan
1515. Roleff Clodtia voidaan siten pitää suvun
ruotsalais-liivinmaalaisen haaran kantaisänä.
Roleffin muutto Saksanmaalta
Baltiaan oli tuohon aikaan varsin luonnollinen tapahtuma. Virolaistutkija
Tarmo Saaretin mukaan Kalpaveljien ritarikunta oli houkutellut
Westfalenin kauppiaita Tallinnaan jo 1200-luvun alusta alkaen.
Kaupungissa oli 300 vuotta myöhemmin menestyvä saksalaissiirtokunta
Toompean itärinteellä. Siirtokunta oli rakentanut
itselleen kirkon, joka oli omistettu kaupan ja merenkulun suojeluspyhimykselle,
Pyhälle Nikolaille.
Clodtien
kappeli vuodelta 1673 Pyhän Nikolain kirkossa Tallinnassa.
Sen lattian alle on haudattu maamarsalkka Gustav Adolf Clodt
von Jürgensburg ja hänen ensimmäinen puolisonsa
Brita Stuart, sekä heidän poikansa vapaaherra Johan
Adolf.
Roleff Clodt
Muutti Tallinnaan 1515.
Puoliso: 1460 Grete von Letmaten.
Poika: Jodokus (Jost) Clodt
von Jürgensburg.
Tallinnan maistraatin puheenjohtaja, myöhemmin herttua
Gotthard Kettlerin kansleri. Kuningas Sigismundin ulkoasiainministeri
1568-70 ja lähettiläs Ruotsissa Juhana III:n hovissa.
Sai herttua Kettleriltä ansioistaan lahjoitusmaaksi Jürgensburgin
linnan 2.3.1561. Linna sijaitsi n. 80 km Riiasta itään.
Kuoli 1572 ja haudattiin Riian tuomiokirkkoon.
Puoliso: Anna von Wigant.
Poika: Stefan Clodt von Jürgensburg.
Valküll-kartanon perintöherra Virossa.
Puoliso: Margareta von Henning.
Poika: Jost Clodt von Jürgensburg.
Valküllin ja Pöytin herra. Kihlakunnantuomari Upplannissa
1611, jonka jälkeen sotilas. Kuoli everstinä tykinkuulan
kaatamana 4.9.1621 kuningas Kustaa II Adolfin vierestä
ruotsalaisten joukkojen piirittäessä Riikaa.
Puoliso: Elisabeth von Ungern-Stenberg,
vapaaherratar.
Poika: Gustav Adolf Clodt
von Jürgensburg. S. 1621. Sotilas. Seurasi kapteenina
Magnus de la Gardieta Ruotsin Pariisin lähetystöön.
Turun läänin alimaaherra 1648, linnanpäällikkö
Riiassa 1649, maaneuvos Virossa 1663, maamarsalkka Liivinmaalla,
lähettiläänä Venäjällä 1666.
Kuoli Tukholmassa 1681 ja haudattiin aluksi sinne, mutta siirrettiin
myöhemmin Tallinnaan Pyhän Nikolain kirkkoon.
Puoliso 1:o 8.12.1648 Tukholmassa
Brita Stuart, k. 22.2.1668 ja haudattiin Tukholmaan,
mutta siirrettiin 22.2.1682 Tallinnaan Pyhän Nikolain kirkkoon.
Puoliso 2:o Margareta Beata von Wrangel.
Poika: Johan Adolf Clodt von
Jürgensburg. Vapaaherra. Syntyi Elghammarin kartanossa
Södermanlandin Björnlundassa Ruotsissa 5.8.1658. Sotilas
Ruotsissa, Suomessa ja Liivinmaalla. Riian komendantti 1709.
Sai vapaaherran arvon 15.2.1714, liitettiin Ruotsin ritarihuoneen
jäseneksi 1719 numerolla 126. Kenraaliluutnantti 1720.
Joutui vankeuteen venäläisten valloitettua Riian ja
vietiin Moskovaan, jossa kuoli 20.10.1720. Siirrettiin sittemmin
Tallinnaan ja haudattiin 14.3.1722 Pyhän Nikolain kirkkoon.
Puoliso 1:o 25.10.1682 vapaaherratar Anna Margareetta von Liewen.
Puoliso 2:o 30.8.1706 Tukholmassa
kreivitär Juliana Christina Bonde af Björnö.
Poika: Carl Wilhelm Clodt
von Jürgensburg. Vapaaherra. Sotilas. Karlskronan linnoitusprikaatin
johtaja 1731, josta erosi 1735 ja siirtyi roomalais-keisarilliseen
palvelukseen. Kuoli 1740.
Puoliso Virossa sisarpuoli, vapaaherratar
Ulrika Eleonora Stackelberg.
Poika: Adolf Fredrik Clodt
von Jürgensburg. Vapaaherra. S. 1738. Sotilas. Kuoli
Pietarissa 1806.
Puoliso 1:o Tallinnassa 21.10.1761
Gertruda Sofia von Schwengelm. Puoliso 2:o edellisen
sisko Jakobina Henrietta von Schwengelm.
Poika: Carl Gustav
Clodt von Jürgensburg. Vapaaherra. S. 25.7.1765. Sotilas.
Keisarillisen seurueen kapteeni 1797, ylimajoitusmestari 1812.
Osallistui Napoleonin sodassa Borodinon, Tarutinon ja Leipzigin
taisteluihin. Hänen kuvansa on säilytettävänä
Talvipalatsissa ylipäällikkö Kutusovin ohella
vuoden 1812 sotasankarien joukossa. Bremenin komendantti 1813.
Siperian armeijajoukkojen esikuntapäällikkö Omskissa
1817, kenraalimajuri. Toimitti geodeettisia mittauksia Itä-Euroopassa
ja Siperiassa. Kuoli Omskissa 22.7.1822.
Carl Gustav
Clodt von Jürgensburg (1765-1822)
Puoliso Pietarissa
5.1.1800 Elisabet Charlotta Aurora von Freyholdt.
Lapsia mm:
Vladimir (Karlovitsh) Clodt
1803-82
Kenraaliluutnantti, matematiikan opettaja
Pjotr (Karlovitsh)
Clodt
1805-67
Kuuluisa kuvanveistäjä
Poika: Mikael (Petrovitsh)
Clodt
1835-1915
Taidemaalari
Kostantin (Karlovitsh) Clodt
1807-79
Kenraalimajuri, Venäjän ensimmäinen puukaivertaja.
Aino Sibeliuksen äidin-isä
Lapsia:
Mikael (Konstantinovitsh)
Clodt
1832-1902
Professori, taidemaalari
Elisabet(h) Järnefelt
os. Clodt
1839-1929
Aino Sibeliuksen äiti
Olga (Konstantinovna) Clodt
1856-1942?
Taidemaalari
Konstantin (Karlovitsh) Clodt
von Jürgensburg. Vapaaherra. S. Pietarissa 18.6.1807.
Kenraalimajuri venäläisessä tykistössä.
Erosi sotapalveluksesta 1835, toimi sittemmin gravyyrinä
ja xylograaffina. Kuoli Pietarissa 3.11.1879. Puoliso 1:o Catharina
Vigné. Puoliso 2:o Pietarissa marraskuussa 1871 Johanna
Ossipov, s. Pietarissa 1842.
Tytär:
Elisabeth Järnefelt os. Clodt von Jürgensburg
(1839-1929)
Aino Sibeliuksen äiti
Aino Sibeliuksen äiti Elisabeth
(tässä tekstissä Elisabetista käytetään
Sibelius-kirjallisuudessa vakiintunutta Elisabeth-muotoa) syntyi
Pietarissa tammikuun 11. päivänä 1839 taiteelliseen
Clodt von Jürgensburgin aateliseen sotilassukuun. Hän
oli syntymäjärjestyksessä viides perheen yhdestätoista
lapsesta. Vladimir, perheen kahdestoista lapsi, syntyi isän,
kenraalimajuri Konstantin Clodtin toisesta avioliitosta. Elisabethin
äiti Catharina Vigné oli luultavasti Venäjälle
muuttaneen ranskalaisen emigrantin tytär.
Tutkija Heikki Vuorimiehen mukaan
Elisabeth kävi aluksi sisäoppilaitosta Pietarissa,
mutta perheen isän vaurastuttua opetuksesta huolehti oma
kotiopettaja. Tärkeimmät oppiaineet olivat kielet,
etenkin ranska, sekä kirjallisuus, taide, tanssi ja musiikki.
Vuorimies kuvaa Elisabethin luonteeltaan valppaaksi, kaikesta
kiinnostuneeksi ja iloiseksi. Tyttö oli valmis vallattomiin
kujeisiinkin.
Elisabeth tutustui Suomeen jo
lapsena. Kuuluisa kuvanveistäjä-setä Pjotr Clodt
oli ostanut talon Karjalankannakselta. Elisabethille tarjoutui
näin mahdollisuus viettää kesiään Halilan
hovissa, joka sijaitsi Uudellakirkolla.
Tulevaan aviopuolisoonsa Elisabeth
tutustui omilla 15-vuotipäivillään. Hänen
isoveljensä Nikolai toi juhlaan Aleksander Järnefeltin,
opiskelutoverinsa Mihailovskin tykistöakatemiassa. Vajaat
neljä vuotta myöhemmin Elisabeth Clodt von Jürgensburg
vihittiin avioliittoon aliluutnantti August Aleksander Järnefeltin
kanssa. Häät vietettiin Pietarissa joulukuun 22. päivänä
1857.
Avioliitosta syntyi yhdeksän
lasta, joista Aino Sibelius oli järjestyksessä seitsemäs.
Perheen viidestä tyttärestä peräti neljä
oli jo kuolleena 1900-luvun alussa, mutta Aino eli sitäkin
pitempään miltei 98-vuotiaaksi. Kaikki perheen
neljä poikaa tekivät merkittävän uran: Kasper
kriitikkona ja kielenkääntäjänä, Arvid
kirjailijana, Eero taidemaalarina ja Armas säveltäjä-kapellimestarina.
Elisabeth Järnefeltin vaikutus
suomalaiseen taide- ja kulttuurielämään oli varsin
merkittävä. Hän oli jo lapsuudessaan tutustunut
taiteisiin omassa kasvuympäristössään. Hänen
setänsä Pjotr Clodt oli merkittävä kuvanveistäjä
ja hänen veljestään Mihailista tuli sittemmin
taidemaalari ja Pietarin taideakatemian professori (Katso Ainolan
salin taidetta).
Elisabethin taidemyönteisyys
näkyy voimakkaasti hänen lastensa uravalinnoissa.
Omien poikiensa kautta hän tutustui suomalaiseen ylioppilaselämään
ja nuoriin suomalaisuusaatteen innoittamiin taiteilijoihin.
Elisabeth Järnefeltin totuudellisuuteen pohjautuva taidekäsitys
kannusti esimerkiksi Juhani Ahoa löytämään
oman kirjailijatyylinsä.
Sulhaspoika Janne Sibelius kirjoitti
elokuussa 1891 sen aikaisella suomenkielellään tulevalle
anopilleen Elisabeth Järnefeltille
Hyvä Tantti!
Waikka minä suullisesti sain kiittää Tanttia
hauskasta suviolostani tuntuu siltä kun en olisi tehnyt
sitä kylliksi. Minulla on niin valoinen muisto suvesta.
En minä luullut että Tantti tulisi osoittamaan niin
suurta ystävällisyyttä minulle
Tantti osoitti ystävällisyyttään
säveltäjää kohtaan läpi elämänsä
ja lämpö vävy-anoppi-suhtessa oli molemminpuolista.
90-vuotias
Elisabeth kolme viikkoa ennen kuolemaansa. Lapset vasemmalta:
Kasper (69v), Aino (57v), Armas (59v), Arvid (67v) ja Eero (65v).
Leskeksi jäätyään
1896 Elisabeth vetäytyi omaan rauhaansa ja muutti Lohjalle.
Viimeiset vuotensa hän asui yhteistaloudessa Kasper-poikansa
kanssa Helsingissä, jossa hän myös kuoli helmikuun
3. päivänä 1929 pian 90-vuotispäiviensä
jälkeen.